Nyt salaisuudet ovat paljastuneet puolin ja toisin, eli itse olin Savisutin (Taipuukohan tämä nimenä -sutin vai sanana -sudin, apua!) salainen neuleystävä. Ensimmäisen yhteydenoton tein (omasta mielestäni) hauskalla viestillä:

Joo-o, oma vitsi paras vitsi... :D

Oli mukavaa välillä tehdä muitakin kuin onnittelu- ja joulukortteja. Sai keksiä kaikkea erilaista. Ensimmäisen paketin mukana meni tällainen kortti:

Kuvasta ei saa kauhean hyvin selvää, mutta morsio siinä neuloskelee vielä hääpuku päällään (ei varmaan kaukana ollut itselläkään...).

Toisen paketin kortista ottamani kuva oli hyvässä tallessa, mutta löytyi pienen etsimisen jälkeen:

Kolmanteen pakettiin päätyi tällainen kortti:

Viimeisen paketin joulukortti on esitelty jo tuolla aiemmassa postauksessa, joten en tee siitä uusintaa. Sen sijaan viimeisen paketin sisällöstä olisi pari kuvaa:

"Siis miten niin en mahdu?"

 

"Entäs jos nuo ylimääräiset jättää tästä pois? Kattokaa nyt vaikka!"

 

En kuitenkaan raskinut lähettää. Olis meinaan postikulut olleet tuosta reilut viisikiloisesta roikaleesta niin suuret! Ja kukas se sitten olis jouluna ollut pakettinaruja syömässä?!