Helmikuun synttäreitä silmälläpitäen valmistui tällainen keijukortti:

Leimakuvan sain SNYltä, väritys Inktenseillä.

Serkun vauvalle puolestaan lähtee tällainen kortti:

Leiman ja värityksen tiedot samat kuin yllä.

Muokkailin vielä hieman noita aiemmin näyttämiäni kukkia. Kylläpä tuollainen valkoinen kynä on hyvä niiiiin moneen juttuun! :D

Omia eläkepäiviä tässä ei vielä ehkä kannata alkaa odottaa, mutta työkaverilla aamukammassa on jäljellä enää seitsemän päivää. Tarjouduin vapaaehtoiseksi kortintekijäksi ja sain luvan tehdä huumorikortin. Eli valitusosoite on Jurvan kunnassa! :)

Mitäs muuta ne eläkeläiset tekeekään, kuin tuhlaavat eläkerahansa peliautomaatteihin? Vai onko mulla jotenkin vääristynyt mielikuva... :D Tuota leimaa ei vain voinut vastustaa.

Korttihärpäkkeet tuppaavat olemaan aika hyvissä hinnoissa ja kuumehouruissani mietin, että miksei esim. noita kukkia vois tehdä itsekin. Periaatteessa mikä ettei, mutta työmäärään nähden näiden hinta se vasta kova oliskin. Paperit on marinoituneet jostain 80-90 -lukujen taitteesta saakka, joten materiaalikuluja ei tainnut tulla nimeksikään.

Huomenna jopa se pahnan pohjimmainen ystävistäni täyttää 30 -vuotta, eli voidaan seuraavaksi alkaa odottaa nelikymppiskierrosta (eiiiiiiiih...). Tässä iässä korttiin on jo hyvä valita hillittyjä värejä, asiallinen kuva-aihe eikä mitään turhaa bling-blingiä...

HAH!

Jo useampana talvena minun on pitänyt neuloa itselleni kämmekkäät, sillä ah-niin-ihanissa toimistohommissa tuppaa toisinaan olemaan niin kylmä (ilmastointi, lämmitys, mikä milloinkin...), että sormia (ja varpaita ja ja ja) palelee. Lopulta sain tällaisen suurtyön tehdyksi. Tosin sen kunniaksi työpaikan pattereista otettiin termostaatit pois, joten vuorossa on +26 C helleaalto ("mukavaa" vastapainoa ulkona olleelle vastaavalle miinusmerkkiselle).

Ohje: Mallineule Sourwood Mountain -kämmekkäistä, tosin langan loppumisen pelossa en tehnyt ranneosiota ohjeen mukaan, vaan jatkoin oksaa ranteeseen asti. Peukalokiila ja silmukkamäärät omasta päästä.

Lanka: Miinan Möttöset, punasipuli-porkkana (näköjään melkein naapurista...)

Lopputulos: Ihan jees.

Arvatkaapa muuten kuvasinko ihan itse automaattilaukaisimella? No shit, Sherlock... :D

Pahoittelen, jos muillakin alkaa otsikosta soida päässä se karsea renkutus muutaman (?) vuoden takaa. Ei ollut tarkoitus...

Täällä on puikoilta päässyt taas yksi pipo. Tai tämä on oikeastaan mallia kotsa.

Ohje: Designer Knitting Fall 2009

Lanka: Hjertegarn Alpaca Silk (Kiitos Joulupukille!)

Puikot: 2,5 ja 3

Ohjeesta poiketen neuloin oikeat silmukat kiertäen ja tein myssystä puoli mallikertaa pidemmän (aloitin krs. 15 ja tein kaksi kokonaista mallikertaa). Lanka on aivan taivaallisen pehmeää eikä kutita yhtään. Myssystä tuli myös riittävän löysä ja on senkin takia aivan ihana pitää päässä. Tykkään tykkään!

Hattusta pingotellessa oli käyttöä myös näille lautasille, joiden valmistuksen Pentik meni lopettamaan ennenkuin meikä ehti alttarille...

Mihinkäpä sitä tiikeri raidoistaan tai neuloja puikoistaan, vaikka vuosi välissä vaihtuukin... Nämä ovat viime vuoden loppupuolen tuotoksia, mutta nyt oli ensimmäinen päivänvalollinen aika saada ne kuvatuksi...

Sain SNY:ltäni aivan ihanaa ShibuiKnitsin Merino Kid -lankaa. Tämä oli suosikkini niistä kaikista langoista joita sain! Päätin laittaa sen heti joulun jälkeen puikoille ja näin teinkin.

Ohje: Side Cable Hat/Designer Knitting, fall 2009

Lanka: ShibuiKnits Merino Kid

Neuloin jo aiemmin yhden tällaisen pipon kavennuksiin saakka, sillä luin ohjetta vasta siinä vaiheessa ja huomasin, että reunan jälkeen olisi pitänyt lisätä silmukoita.... Juujuu, meillä luetaan aina ohjeet läpi ennen töihin ryhtymistä. Olisi siis jollekin pienempipäiselle melkein valmis tällainen tarjolla... :D

Ehkä maailman lahjakkaimmalle pipojen hävittäjälle neuloin myös uuden pipon, sillä sekä tämä että tämä ovat jo kadonneet maailman tuuliin. Murr! Piti äkkiä kuvata tämä uusin tulokas, ennenkuin sekin jää jonnekin... :/

Ohje: Lina Joko Knits -blogista

Lanka: King Cole Merino Blend

Joulu on nyt paketissa, niin voin esitellä muutaman pienen joulupakettiin päätyneen jutun.

Tädille neuloin ihan perussukat Regia Kaffe Fassett -langasta. Tässä langassa oli hyvät väriyhdistelmät ja kerrankin löytyi sukkalanka (muu kuin seiskaveikka), jota sai neuloa 3,5 -koon puikoilla.

Miehen veli vihjaili viime talvena, että huovutetut lapaset olisivat kivat. Pariskuntameiningillä neuloin lapaset myös hänen vaimolleen. Molemmissa lankana Novita Huopanen Mix (sinikukertava ja mustavalkea). Molemmat on neulottu naisten koolla, mutta huovutettu eri koneissa, joten toisista tuli miesten kokoiset.

Erään ystävän pakettiin puolestaan päätyi tämä syksyllä neulottu pipo:

Siinäpä ne sitten olivatkin...

Jouluna Kurre ja Tirppa mahtuivat samalle lintulaudalle ruokailemaan ja mikäs oli ruokaillessa näin ihanan talvisessa säässä. Leppoisia välipäiviä!

Nyt salaisuudet ovat paljastuneet puolin ja toisin, eli itse olin Savisutin (Taipuukohan tämä nimenä -sutin vai sanana -sudin, apua!) salainen neuleystävä. Ensimmäisen yhteydenoton tein (omasta mielestäni) hauskalla viestillä:

Joo-o, oma vitsi paras vitsi... :D

Oli mukavaa välillä tehdä muitakin kuin onnittelu- ja joulukortteja. Sai keksiä kaikkea erilaista. Ensimmäisen paketin mukana meni tällainen kortti:

Kuvasta ei saa kauhean hyvin selvää, mutta morsio siinä neuloskelee vielä hääpuku päällään (ei varmaan kaukana ollut itselläkään...).

Toisen paketin kortista ottamani kuva oli hyvässä tallessa, mutta löytyi pienen etsimisen jälkeen:

Kolmanteen pakettiin päätyi tällainen kortti:

Viimeisen paketin joulukortti on esitelty jo tuolla aiemmassa postauksessa, joten en tee siitä uusintaa. Sen sijaan viimeisen paketin sisällöstä olisi pari kuvaa:

"Siis miten niin en mahdu?"

"Entäs jos nuo ylimääräiset jättää tästä pois? Kattokaa nyt vaikka!"

En kuitenkaan raskinut lähettää. Olis meinaan postikulut olleet tuosta reilut viisikiloisesta roikaleesta niin suuret! Ja kukas se sitten olis jouluna ollut pakettinaruja syömässä?!

Syksy vierähti kyllä nopeasti, sillä nyt oli vuorossa jo viimeinen SNY paketti ja samalla paljastui, että SNYni on ollut Kristiina. Osasit kyllä kaikkiin paketteihin etsiä minun näköisiä juttuja, niin myös tähän viimeisen joulu-/synttäripakettiin. KIITOS!

Paketissa oli vyyhti käsinmaalattua Koigu-lankaa (uusi tuttavuus), jouluservettejä, tonttu, vino pino leimakuvia (tässä vain osa) sekä tietysti ajankohtaan sopivat kortit. Kiitokset vielä ja mukavaa joulun aikaa sinne lännempään! :D

Nyt täällä on tarjolla harvinaista "herkkua", nimittäin jotakin virkattua! Joo-o, tosin kyseessä on köyhän miehen virkkausta, eli loomikukkalaite ja pari koukun heilautusta siellä täällä. Kuvaaminen tähän aikaan vuorokaudesta/vuodesta on vähän sieltä tännepäin, joten totuus on jotain siltä ja väliltä:

Se on siis huivi, kun tais jäädä mainitsematta...

Ohje: Novita syksy 2009

Lanka: Novita Rose Mohair tummansininen, vähän alle 2 kerää

Huivista tuli muhkea ja pehmeä, ei luulisi ainakaan kutittavan. Langanpäitä oli pääteltävänä ihan liikaa, joten sen palapeiton (juu, luitte oikein) valmistuminen saattaa tapahtua joskus ensi vuosituhannella... :D